{"id":85,"date":"2018-10-21T16:42:36","date_gmt":"2018-10-21T16:42:36","guid":{"rendered":"https:\/\/ekosos.wordpress.com\/?p=85"},"modified":"2024-11-17T15:02:02","modified_gmt":"2024-11-17T15:02:02","slug":"todellisuus-vailla-totuutta","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.ekosos.fi\/?p=85","title":{"rendered":"Todellisuus vailla totuutta"},"content":{"rendered":"

Olemme lipumassa uhkaavasti kohti todellisuutta, jossa status- ja sosiaaliset erot uhkaavat vakioitua ja jossa veroparatiisien k\u00e4ytt\u00f6, harmaa talous, eriarvoistuminen sek\u00e4 tuloerot ovat kovassa kasvussa (Oxfam 2014; Yl\u00f6nen, Kohonen, Nahi, Nokelainen & Uljainen 2010; Siisi\u00e4inen 2014). T\u00e4m\u00e4n kehityksen taustalla on uusliberalistinen, taloudelliseen voittoon t\u00e4ht\u00e4\u00e4v\u00e4 uusvanha talouden ideologia, jota my\u00f6s oma hallituksemme ajaa uskonnollisella vimmalla eteenp\u00e4in (ks. Harvey 2008; Patom\u00e4ki 2007). Jatkuvilla puheilla esimerkiksi ”yhteisist\u00e4 talkoista” yritet\u00e4\u00e4n vedota kansakunnan kuvitteellisen yhteis\u00f6n ideologisiin perusrakenteisiin, jossa talouden arvoista, kuten kilpailukyvyst\u00e4, tehostamisista ja sopeuttamisista, on tullut lippuihin ja kansallislauluihin verrattavaa, eriarvoistavaa yhteis\u00f6llisyytt\u00e4 tukevaa mallistoa (ks. Andersson 2007; Patom\u00e4ki 2007; Bauman 2003; HS 28.5.2015). Tavoitteena on n\u00e4iden valtaan kiinnittyvien tekniikoiden avulla saada ihmiset ruotuun, toimimaan yhden valikoidun ja aatteellisen totuuden puolesta (Koskiaho 2008), peitt\u00e4en n\u00e4kyvist\u00e4\u00e4n kuitenkin sen, ett\u00e4 kyse on pohjimmiltaan eliitin ep\u00e4tasa-arvoa lis\u00e4\u00e4v\u00e4st\u00e4 ideologisesta valinnasta, jonka tarkoituksena on siirt\u00e4\u00e4 varoja ja resursseja julkiselta puolelta yksityisille toimijoille (Dominelli 2014, 80; Harvey 2008).<\/p>\n

Samalla t\u00e4t\u00e4 p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 haastava ja vaihtoehtoja tarjoava tieteellinen tieto, tieteentekij\u00f6iden asema ja koko totuus <\/em>on koko Sipil\u00e4n hallituksen olemassaolon ajan kyseenalaistettu: valtiovarainministeri Aleksander Stubb on puhunut hallitusohjelman esittelytilaisuudessa alentavaan s\u00e4vyyn professoreiden liian pitkist\u00e4 lomista (HS 27.5.2015), ja p\u00e4\u00e4ministeri Juha Sipil\u00e4 t\u00e4m\u00e4n j\u00e4lkeen kaiken maailman dosenteista <\/em>(A-studio 2.12.2015; HS 13.12.2015). Stubb on valehdellut osakeomistuksia piilottavasta hallintarekisterist\u00e4 (HS 28.11.2015) ja Sipil\u00e4 tunteikkaassa, televisiosta suorana tulleessa puheessaan koko Suomen valtion velkaantumistahdista ja EU:n mahdollisesta interventiosta (YLE 16.9.2015; Kauppalehti 21.9.2015; HS 16.9.2015).<\/p>\n

Populismista, valheista ja disinformaatiosta onkin tullut uusliberalismin mukaista hyv\u00e4\u00e4 bisnest\u00e4<\/em>, ja mediasta ja sen hallinnasta yh\u00e4 t\u00e4rke\u00e4mpi vallan, hallinnan ja hajoituksen v\u00e4line.<\/p><\/blockquote>\n

T\u00e4m\u00e4 on n\u00e4ht\u00e4viss\u00e4 my\u00f6s sosiaalisen median ja valeuutisia tarjoavien sivustojen jakomyllyss\u00e4. Niiss\u00e4 t\u00e4rkeiksi on tiedon sijaan muodostunut asioiden her\u00e4tt\u00e4m\u00e4 tunne, joka perustuu tiedollisten tekij\u00f6iden sijaan ihmisryhmien v\u00e4liseen vastakkainasetteluun. Yhteiskunnan t\u00e4rkeimm\u00e4t koossapit\u00e4v\u00e4t voimat, kuten tasa-arvo ja luottamus, ovat t\u00e4ss\u00e4 kehityksess\u00e4 koetuksella, sill\u00e4 toisilleen vihamielisten ryhmien kaivamat poterot alkavat jo olla niin syv\u00e4ll\u00e4, ett\u00e4 ollaan valmiita uskomaan vain omaa maailmankuvaa tukevia juttuja (Pullinen 2015). N\u00e4in kansallisvaltioiden ennen tarjoama yhten\u00e4iskulttuuri ja moraali ovat pikkuhiljaa sulautumassa anomisen yksil\u00f6n moraalisen maailman yksin\u00e4isyyteen (kts. Bauman 1997), jossa intuitiivisesta ajattelusta ja sen mukaisesta reagoinnista uhkaa tulla analyyttisen ajattelun kukistava totuus; se valtaa mediatilan ja diskursiivisen avaruuden, tukien h\u00e4lin\u00e4ll\u00e4\u00e4n ja tiet\u00e4m\u00e4tt\u00f6myydell\u00e4\u00e4n taustalla etenev\u00e4\u00e4 uusliberalisitisen talouden voittokulkua.<\/p>\n

\"\"<\/a><\/p>\n

T\u00e4m\u00e4n perimm\u00e4isen syyn paljastaminen ei ole kuitenkaan helppoa, sill\u00e4 uusliberalismi pyrkii toimijaa ja markkinoita painottamalla h\u00e4ivytt\u00e4m\u00e4\u00e4n oman rakenteellisen olemassaolonsa, eik\u00e4 yksik\u00e4\u00e4n poliitikko tai tutkija ole edes tunnustanut Suomessa sen oppia (Kosonen 2009). Siksi se kykenee tehokkaasti puolustautumaan kaikelta kritiikilt\u00e4, ollen koko ajan teknisemp\u00e4\u00e4, ja arvostettujen asiantuntijoiden k\u00e4siss\u00e4, kaukana politiikan ja ter\u00e4vimpien kentt\u00e4taisteluiden ulkopuolella (kts. Bourdieu 1998).<\/p>\n

Talouden arvoja koskevasta ylivallasta on Patom\u00e4en (2007) mukaan tullut doksa, itsest\u00e4\u00e4nselvyys, perusteluja tarvitsematon ja luonnollinen asia, ja talouden asiantuntijoista julkkiksia ja yhteiskunnan kokonaistilan tulkkeja.<\/p><\/blockquote>\n

T\u00e4m\u00e4 on havaittavissa kaikissa yhteiskunnan tilaa luotaavissa ajankohtaiskatsauksissa, joissa asiantuntijoiksi kutsutaan aina joukko paneelissa p\u00f6n\u00f6tt\u00e4vi\u00e4 isopalkkaisia ekonomeja, jotka kertovat meille siit\u00e4, miten yhteiskuntaa tulisi tosiasiassa luotsata. T\u00e4m\u00e4 vain talouden arvomaailmaan pelkistetty, moninaista yhteiskuntaa k\u00e4sittelev\u00e4 ajattelutapa on Harveyn (2008, 8\u20139) mukaan aiheuttanut huomattavan paljon \u201dluovaa tuhoa\u201d aikaisemmin vallinneissa ajattelu- ja hallintatavoissa, jonka seurauksena esimerkiksi yhteisen hyv\u00e4n ajatus on redusoitunut pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n markkinoilla tapahtuvien vaihtotoimien kokonaisvaltaisuuteen (mts. 8\u20139).<\/p>\n

\"\"<\/a><\/p>\n

Konteksti ja raaka tosiasia onkin se, ett\u00e4 talouden ylivalta ulottuu nyky\u00e4\u00e4n kaikkialle, ja ilmenee niin luonnon ja ihmisen v\u00e4lisen\u00e4 aineenvaihduntana, markkinataloutena kuin my\u00f6s kulttuurisena ja el\u00e4m\u00e4nilmauksia laajentavana merkityskehikkona (Heiskala & Virtanen 2011). Ymp\u00e4rist\u00f6nsuojelun tulee ottaa t\u00e4m\u00e4 konteksti paremmin huomioon, koska se n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 moraalin ja etiikan el\u00e4imiin ja luontoon ulottamisen lis\u00e4ksi (ks. Naess 1971) olevan ainoa todellinen yhteiskunnallinen vaikuttamismahdollisuus (Oksanen 2000). T\u00e4h\u00e4n tarvittaisiin kuitenkin tahoja jotka ottaisivat asian omakseen, ja l\u00e4htisiv\u00e4t ajamaan eteenp\u00e4in ajatusta luonnosta my\u00f6s subjektina.<\/p>\n

T\u00e4ss\u00e4 ajatuksessa t\u00f6rm\u00e4t\u00e4\u00e4n kuitenkin hegemoniseen talouden j\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4n, valtioiden poliittisiin instituutioihin ja ylikansallisiin j\u00e4rjest\u00f6ihin, jotka pit\u00e4v\u00e4t talouden vapautta ja ihmisten preferenssej\u00e4 esimerkiksi s\u00e4\u00e4ntely\u00e4 t\u00e4rke\u00e4mpin\u00e4. Yht\u00e4 heikoilla j\u00e4ill\u00e4 ovat toisaalta ekomodernisaatioon nojaavat tahot, jotka tuotannon vihertymiseen keskittyess\u00e4\u00e4n ovat unohtaneet koko ajan kasvavan kulutuksen m\u00e4\u00e4r\u00e4n, joka on ekologisen kriisin kannalta v\u00e4hint\u00e4\u00e4n yht\u00e4 iso muutosta katalysoiva tekij\u00e4 (Carolan 2010). Vihertymisest\u00e4 onkin helppo puhua, mutta markkinoiden jatkuvan kasvun preferoimisen takia on t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 helppo yhty\u00e4 Ilmo Massan arvioon siit\u00e4, ett\u00e4 vasta koko j\u00e4rjestelm\u00e4n keikahtaminen toiseen asentoon pakottaisi ihmiset etsim\u00e4\u00e4n kest\u00e4v\u00e4mp\u00e4\u00e4 el\u00e4m\u00e4ntapaa (ks. Massa 2013), sill\u00e4 rajaton kasvu ei ole lopulta mahdollista rajatussa kontekstissa.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Olemme lipumassa uhkaavasti kohti todellisuutta, jossa status- ja sosiaaliset erot uhkaavat vakioitua ja jossa veroparatiisien k\u00e4ytt\u00f6, harmaa talous, eriarvoistuminen sek\u00e4 tuloerot ovat kovassa kasvussa (Oxfam 2014; Yl\u00f6nen, Kohonen, Nahi, Nokelainen & Uljainen 2010; Siisi\u00e4inen 2014). T\u00e4m\u00e4n kehityksen taustalla on uusliberalistinen, taloudelliseen voittoon t\u00e4ht\u00e4\u00e4v\u00e4 uusvanha talouden ideologia, jota my\u00f6s oma hallituksemme ajaa uskonnollisella vimmalla eteenp\u00e4in (ks. Harvey 2008; Patom\u00e4ki 2007). Jatkuvilla puheilla esimerkiksi ”yhteisist\u00e4 talkoista” yritet\u00e4\u00e4n vedota kansakunnan kuvitteellisen yhteis\u00f6n ideologisiin perusrakenteisiin, jossa talouden arvoista, kuten kilpailukyvyst\u00e4, tehostamisista ja sopeuttamisista, on…<\/p>\n

Read More Read More<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":282,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"om_disable_all_campaigns":false,"_monsterinsights_skip_tracking":false,"_monsterinsights_sitenote_active":false,"_monsterinsights_sitenote_note":"","_monsterinsights_sitenote_category":0,"_uf_show_specific_survey":0,"_uf_disable_surveys":false,"footnotes":""},"categories":[64],"tags":[6,16,28,29,9],"class_list":["post-85","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-blogit","tag-asiateksti","tag-pohdinta","tag-politiikka","tag-talous","tag-ymparisto"],"wppr_data":{"cwp_meta_box_check":"No"},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.ekosos.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/85","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.ekosos.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.ekosos.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.ekosos.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.ekosos.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=85"}],"version-history":[{"count":5,"href":"https:\/\/www.ekosos.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/85\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":355,"href":"https:\/\/www.ekosos.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/85\/revisions\/355"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.ekosos.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/media\/282"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.ekosos.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=85"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.ekosos.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=85"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.ekosos.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=85"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}