Hei! Olen Satu, ja tämä on ensimmäinen tekstini tähän ihastuttavaan blogiin. Lupasin kirjoittaa tekstin aiheesta, joka jollain tavalla koskettaa minua ja josta minulla on tärkeää sanottavaa. Olikin itsestään selvää, että tämä aihe liittyy enimmäkseen ihmisen henkiseen kasvuun ja ajattelun kehittymiseen. Käsittelen aihetta omakohtaisten kokemusteni kautta, koska mielestäni sitä kautta voin parhaiten kuvata ja selittää sitä muutosta, mikä minussa tapahtui.

Tavoitteiden asettamisesta ja niiden saavuttamisesta

Olen aina ihaillut rohkeita ja vetovoimaisia ihmisiä, jotka säteilevät iloa. Miten heidän elämänsä näyttääkin niin täydelliseltä, ainakin ulkoapäin katsottuna? Miten tällaiset ihmiset osaavat nauttia elämästään ja tietävät mitä haluavat? Heidän elämänsä vaikuttaa soljuvan vaivattomasti eteenpäin ja kaikki palaset loksahtavat paikalleen.

Itse koin olevani hukassa. En tiennyt, mitä haluan elämältäni oikeasti. Onko tärkeä edetä urallaan, saada enemmän palkkaa, kehittyä ammatillisesti? Onko tärkeä kerätä omaisuutta ja ostaa aina vain enemmän ja enemmän tavaraa? Onko tärkeä näyttää ulospäin menestyneeltä? Vai onko tarkoitus sittenkin perustaa perhe, ostaa asunto ja auto, olla onnellinen ydinperhe?

Minulla oli ikäkriisi.

Olin 30-vuotias, kun erosin pitkästä ihmissuhteesta lapsettomana ja koin epätoivoa. En saanut ammatillisesti kiinni mistään. Vertailin itseäni muihin ja mietin mikä minussa on vikana. Enkö voi vieläkään olla onnellinen, kun en ole saavuttanut tarpeeksi elämässäni? Kesti vuosia ymmärtää, että ajattelumallini oli väärä.

Keskityin ainoastaan kysymään itseltäni, mitä minulta puuttui enkä ajatellut sitä, mitä minulla jo oli.

Silloin ymmärsin positiivisen ajattelun voiman.

 

Sisäinen puhe – negatiivista vai positiivista?

Positiivinen ajattelu kuulostaa itsestäänselvyydeltä, mutta sitä se ei todellakaan ole. Kaikki tietävät, mitä positiivisuus merkitsee. Ruusunpunaisia laseja, joiden kautta katsoo elämää ja tapahtumia. Naurua, hymyä, iloisuutta. Kaikkihan osaavat olla positiivisia, kun vain yrittävät! Varmasti näin on, mutta harva osaa säilyttää positiivisen asenteensa, kun jotain odottamattoman ikävää tapahtuu. Positiivinen ajattelu ei ole vain sitä, että unohdat kaiken ikävän ja negatiivisen. Positiivinen ajattelu tarkoittaa sitä, että pystyt suhtautumaan ikäviin asioihin rakentavammin. Ajattelet enimmäkseen, että hyviä asioita tapahtuu etkä aina odota pahinta.

Puhutaan usein sisäisestä puheesta, jolla tarkoitetaan ihmisen ajattelutyyliä ja lähestymistapaa eri asioita kohtaan (Ankerman 2017). Tämä puhe voi olla positiivista tai negatiivista. Negatiivinen sisäinen puhe on usein itsesyytöksiä ja polarisoitunutta ajattelua, jossa asiat jaetaan joko hyvään tai huonoon. Tämä usein saa ihmisen luokittelemaan itsensä ja muut joko täydelliseksi tai kokonaan epäonnistuneeksi.

Voit harjoitella positiivisemmaksi joka päivä. Tärkeää on olla avoin asioille, elämälle ja huumorille ja kerätä ympärilleen ihmisiä, jotka tuovat elämääsi positiivisuutta ja iloa. Negatiiviset ihmiset vievät paljon energiaa ja saavat sinut voimaan huonosti. Opi puhumaan itsellesi ystävällisesti. Puhu itsellesi kuin puhuisit parhaalle ystävällesi – tämä on asia, joka usein unohtuu.

 

Positiivinen psykologia lähestymistapana

Positiivinen psykologia on psykologian osa-alue, joka keskittyy erityisesti tutkimaan ihmisten ajattelua, tunteita ja käyttäytymistä positiivisuuden kautta (Seligman 2000, 5). Yksi oleellinen käsite positiivisessa psykologiassa on onnellisuus, jota nimitetään käsitteellä ”subjective well-being” (SWB). Positiivisen psykologian pioneerina voidaan pitää Martin Seligmania, joka on kehittänyt positiivista psykologiaa tieteenä. Seligmanin (2004) mukaan kaikista onnellisemmat ihmiset olivat niitä, jotka olivat löytäneet vahvuutensa. Hänen mukaansa voimme kokea kolmenlaista onnellisuutta:

1) Tyydyttävä elämä, the pleasant life

Tyydyttävä elämän saavuttamiseksi Seligman painottaa menneisyyden, tulevaisuuden ja nykyisyyden tasapainoa. Menneisyyden negatiivisten tunteiden käsitteleminen on tärkeää ja vaatii ihmiseltä kiitollisuutta ja anteeksiantoa. Tulevaisuutta kohtaan pitää olla optimistinen ja toiveikas. Vasta tämän jälkeen ihminen voi olla onnellinen tässä hetkessä.

2) Hyvä elämä, the good life
Toisella tasolla onnellisuutta Seligman on määritellyt ansiokkaasti ihmisten vahvuuksia ja hyveitä. Oheiset kuusi hyvettä voidaan löytää kaikista kulttuureista 1. viisaus ja tieto 2. rohkeus 3. rakkaus ja inhimillisyys 4. oikeudenmukaisuus 5. kohtuullisuus 6. hengellisyys ja ylittäminen. Ihminen voi saavuttaa hyveet käyttämällä hyväkseen vahvuuksiaan.

3) Merkityksellinen elämä, the meaningful life
Omien vahvuuksien ja hyveiden käyttäminen johonkin suurempaan ja merkityksellisempään asiaan tuo elämään merkitystä. Seligmanin mukaan ihmisen onnellisuuden korkeimpana tasona on olla hyödyksi muille ihmisille.

 

Itsereflektion avulla uusia ajattelumalleja

Voin allekirjoittaa edellisen kappaleen onnellisuuden määritelmän. Olen monesti miettinyt elämän tarkoitusta, merkitystä ja sitä, mikä oikeasti tekee minusta onnellisen.

Monesti olen huomannut, että muiden auttaminen tai ystävällisyys tuovat paljon hyvää mieltä ja sitä kautta onnellisuutta. Elämä, jolla on merkitys, on yleensä täynnä onnellisuutta.

Jokaisen pitää vain itse löytää merkitys elämälleen, mutta uskon, että tie siihen vie omien vahvuuksien tunnistamisen ja niiden kehittämisen kautta.

Positiivisuus on minulle ideologia ja mielestäni kaiken idea on se, että positiivisuudesta tulee osa sinua. Olen itse ainakin pystynyt lisäämään positiivista ajattelua ja huomaan, että siitä on todellakin tullut yksi tärkeimmistä asioita elämässäni.

Miten tämä on mahdollista? Tärkein väline, jonka kautta olen pystynyt muuttamaan asennettani ja ajatteluani, on itsereflektio.

Itsereflektio tarkoittaa sitä tapaa, jonka kautta näemme itsemme suhteessa muihin ihmisiin.

Itsereflektion avulla voimme ymmärtää itsestämme uusia puolia ja kehittää ajatteluamme.

On monia tapoja ja harjoituksia lisätä itsereflektiota. Voit aloittaa kysymällä itseltäsi seuraavia kysymyksiä (Ankerman 2017):

 

• Annanko asioiden joihin en voi vaikuttaa, stressata minua?
• Onko minun mahdollista saavuttaa tavoitteet, jotka olen asettanut itselleni?
• Jos tämä olisi elämäni viimeinen päivä, haluaisiko viettää sen kuin tämän päivän?
• Millä asialla on eniten merkitystä elämässäni?
• Olenko saanut ketään hymyilemään tänään?
• Onko sillä oikeasti väliä, mitä muut ajattelevat minusta?

 

           

 

Lopuksi

“Life is an echo. What you send out, comes back. What you sow, you reap. What you give, you get. What you see in others, exists in you. Remember, life is an echo. It always gets back to you. So give goodness.” –tuntematon

 

Elämämme ja arkemme on hektistä ja siitä muodostuu usein rutiininomaista suorittamista. Asetamme itsellemme jatkuvasti tavoitteita, joita kohti pyrimme. Tavoitteiden asettaminen on hyvä asia ja antaa merkitystä elämälle. Joskus tavoitteet vaikuttavat vain täysin epärealistisilta ja masennumme, kun emme saavuta niitä.

Oma asenteeni tavoitteita kohtaan on muuttunut paljon realistisemmaksi ja olen oppinut olemaan itselleni armollinen. Olen oppinut arvostamaan asioita, joita pidämme niin usein itsestäänselvyytenä. Olen oppinut arvostamaan hyvyyttä, lämpöä, anteeksiantoa ja kokenut iloa niistä asioista, mitä olen jo tähän mennessä saavuttanut. Koen, että olen onnistunut tavoitteessani, kun saan jonkun hymyilemään joka päivä.

Voisi sanoa, että olen alkanut arvostaa pehmeitä arvoja kovien arvojen sijaan. Se on minulle onnellisuutta.

 

Lähteet:

C. Ackerman 2017. What is Positive Psychology & Why is it important? Positive Psychology Program

C. Ancerman 2017. 87 Self-Reflection Questions of Introspection Positive Psychology Program

T. Kennedy 2018. How Self-Reflection Gives you a happier and more successful life. Lifehack.

M. Seligman & M. Csikszentmihalyi 2000. Positive Psychology. An Introduction. American Psychologist 55(1): 5-14.

M. Seligman, A. Parks & T. Steen 2004. A balanced psychology and full life. The Royal Society. 1379-1381.