
Suomen perustuslain määrittelemä yhdenvertaisuus – Tapaus jätevesiasetus
Suomen perustuslaki määrää ihmiset tasa-arvoisiksi lain edessä. Tasa-arvoisuuden tulee toteutua kaikissa verrannollisissa tapauksissa, eikä niin että joku kansanryhmä voi olla etuoikeutetussa asemassa vain sen vuoksi, että se harjoittaa elinkeinoa, joka sattuu olemaan jonkun poliittisen ryhmittymän tai puolueen erityisessä suojeluksessa.
Uusi jätevesiasetus on räikeä esimerkki siitä, miten valtava joukko kesämökkien omistajia pakotetaan investoimaan suuria summia sen eteen, ettei kenties muutaman kerran kesässä käytettävästä saunasta pääse pieniä määriä pesuvesiä lähellä sijaitsevaan vesistöön. Samanaikaisesti laskee maanviljelijä kuitenkin vesistön vastakkaisella rannalla sijaitseviin peltoihin vähintään 30.000 litraa hehtaarille lietelantaa oikein luvan kanssa.Tämän luvan on betonoinut Suomen oikeusjärjestelmä Korkeinta hallinto-oikeutta myöten.
Ely-keskusten pitäisi olla yhteistyössä kuntien kanssa luontoa suojelemassa, mutta niillä on todistettavasti parempaakin tekemistä kuin Suomen vesiluonnon suojelu. Jos joku todellakin on viiitsinyt käydä läpi vuosien prosessin edellä mainitulla tavalla, on postiluukusta tipahtanut KHO:n päätöksen lisäksi 500 euron lasku siitä turhasta työstä jota KHO on pakotettu tekemään. On meillä oikeusvaltio!
Edellä kertomani prosessi on oikea esimerkki elävästä elämästä, jossa kunnan vesiensuojeluviranomainen on ollut pelkästään vitsi, eikä Ely-keskus ole sen parempi. Kun KHO on lopuksi oikein virallisesti vahvistanut sen, ettei järviä tarvitse suojella, on järjetön asetelma valmis.
Olen yrittänyt jo seitsemisen vuotta saada viranomaiset tajuamaan vesien suojelun suuren merkityksen, mutta ilman tulosta.
Tiedossa ovat olleet Ely-keskuksen mittaamat suuret lannoitejäämät, samoin kuin monet lähettämäni valokuvat sinilevistä ja lahden rehevöitymisestä, mutta mikään ei ole auttanut.
Peltojen suoja-alueet vesistöjen rannoilla ovat nekin vain vitsi. Peltojen reunoille on rakennettu suoraan vesistöihin johtavia leveitä ojia, joihin suoraan niihin suuntautuvat peltojen sala-ojat johtavat. Ojia pitkin valuvat lannoitejäämät suoraan vesistöihin, eikä ns. suoja-alueilla todellakaan ole mitään merkitystä. Se on vain suuren luokan sumutusta, joilla ”perustellaan” se, ettei huolta ole, eikä vesistöihin pääse haitallisia aineita. Jokainen voi halutessaan käydä katsomassa miltä ojien suualueet näyttävät niiden laskiessa järveen. Voimakas rehevöityminen on tosiasia, ja esim. raate on vallannut suuria alueita ojien suilta.
Suomi ei siis todellakaan ole kaikilta osin oikeusvaltio, vaan poliittiset päätökset sanelevat vesien suojelun surkeaa tilaa. Ei voida puhua vesien suojelusta, vaan vesien laillistetusta pilaamisesta.
Jos jätevesiasetus on ollut pakko säätää, niin samalla olisi pitänyt säätää sellainen laki, jolla vesistöjen pilaaminen lopetetaan.
Vesistöjen pilaaminen voidaan kyllä nykyiselläkin lainsäädännöllä estää jos vain polittista tahtoa löytyy.
Vesistöjen suojelu on välttämätöntä ja jätevesiasetus on perusteltu. Mitään perusteluja ei voi kuitenkaan löytyä sille, että kun jätevesiasetusta ryhdytään syksyllä soveltamaan, jatkuu vesistöjen massiivinen pilaaminen maanvijelyn kautta entisellään vaikka sen voisi estää viranomaispäätöksillä jo nykyisen lainsäädännön pohjalta.
Pohjimmiltaan on kyse siitä, että korkeimpien hallintoelinten juristit pohjaavat päätöksensä poliittisiin perusteisiin.
Politiikka ei oikeusvaltiossa saisi näytellä mitään osaa juridisessa päätöksenteossa varsinkaan Suomessa, joka mainostaa itseään oikeusvaltiona, ja jonka perustuslaki mahdollistaa ja velvoittaa juridiseen päätöksentekoon ilman poliittisia tarkoitusperiä.
Mitä on tehtävissä kun järjestelmä on tällainen. Kertokoon ken pystyy.
~Pekka/Ekosos~